Raskaus ja ikenien terveys
Tällä viikolla tartuin taas skalpelliin ja ommellankaan webinaarin tahdissa. Veitsen terän alle pääsi vaihteeksi kesäkurpitsaparka. Kotona ollaan myös ihasteltu koululaisen toisen vaihdunnan alkamista, kun alakulmuri päätti vihdoin luovuttaa ja irrota.
Voihan hormonit!
Raskaus on mullistavaa aikaa naisen elämässä. Sen lisäksi, että ulkoinen olomuoto muuttuu radikaalisti 9 kuukauden aikana, tapahtuu myllerrystä kehon sisällä -myös suussa. Äidin terveys heijastuu myös sikiön hyvinvointiin.
Raskaus saattaa lisätä ientulehdusta, ikenien alueen liikakasvua, hampaiden eroosiota (kulumista) ja reikiintymistä. Ruokailutottumukset muuttuvat, napostelu lisääntyy ja hampaiden harjaaminen tuntua vaikealta. Syljen pH laskee. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat suuhun verenkierron, syljen ja ientaskunesteen muutoksen kautta. Myös väsymys verottaa oman osansa suun hoidosta.
Itse tiedostin suun alueen riskit, ja pidin raskauden aikana erityistä huolta hampaista. Olin onnekas, kun en oksennellut. Huomasin, että helposti pieneen pahoinvointiin tuli naposteltua. Myös paljon kotona oleminen (kuten nyt koronaikanakin) lisää huonoja ruokailutottumuksia.
Raskauden aikana erilaisten hormonien määrä naisen elimistössä lisääntyy ja niiden tasot vaihtelevat. Hormonien ensisijainen tarkoitus on auttaa sikiön kehityksessä. Hormonit ovat vaikuttamassa mm. raskauspahoinvoinnin, raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen taustalla.
Kuvaajasta nähdään, että ensimmäisessä kolmanneksessa nousee huomattavasti istukkahormonin (hCG) määrä. Istukkahormonin kohoaminen on yhteydessä raskauspahoinvoinnin esiintyvyyteen. Estrogeenin ja keltarauhashormonin määrä nousevat tasaisesti raskauden loppuun asti.
Kuva: Jiayin et al. 2018
Raskausgingiviitti
Raskausgingiviitti, eli raskauteen liittyvä ientulehdus, on tunnustettu ilmiönä jo 1800-luvulla. Raskausgingiviittiä esiintyy 38- 49 %:lla raskaana olevista.
Raskausgingiviitin oireita ovat lisääntynyt ikenien verenvuoto, punoitus ja turvotus. Raskausgingiviittiin voi liittyä myös ikenien liikakasvu ja syventyneitä ientaskuja (pseudotaskuja). Raskausgingiviitti voi edesauttaa parodontiitin kehittymistä (kiinnityskudoskatoa). Hampaiden liikkuvuus voi lisääntyä ja hengitys alkaa haista. (Kuva: Carranza 13th edition).
Muutoksia esiintyy enemmän etuhampaissa ja hammasväleissä. Raskauden aikainen nenän tukkoisuus voi lisätä suuhengitystä ja pahentaa ientulehdusta etualueella.
Raskausgingiviitin biologinen tausta
Ero tavalliseen ientulehdukseen on se, että raskausgingiviitin oireet voivat olla suhteettoman voimakkaita hyvin vähäiseen plakkimäärään nähden. Mikroskoopilla kudosnäytteestä tauteja ei voi erottaa. Raskausgingiviitti ei kuitenkaan synny yksinään, vaan taustalla on aina bakteereita. Raskausgingiviitissä on havaittu tiettyjen anaerobibakteerien Prevotella Intermedian, Bacteroides melaninogenicus ja Porfyromonas Gingivalis suhteellisen määrän lisääntyvän.
Hormonien vaikutus ikenien verenkiertoon ja puolustusjärjestelmään on monimutkainen. Raskausgingiviittiä esiintyy eniten toisessa tai kolmannessa raskauskolmanneksessa. Estrogeeni- ja progesteronitasojen nousu lisää ientulehduksen riskiä. Tämä vaikutus nähdään myös murrosiässä, kuukautiskierron aikana ja yhdistelmäehkäisypillereitä käyttävillä. Raskauden alussa tapahtuu puolustusjärjestelmän aktivoituminen, jota istukkohormoni rajoittaa suojellaakseen sikiötä. Raskauden loppua kohden elimistön tulehdusta hillitsevät järjestelmät voimistuvat.
Kuva: Robinson et al. 2012.
Raskausgingiviitin hoito
Hyviä uutisia: raskausgingiviitistä ei useimmiten seuraa mitään peruuttamatonta.
Muistan vastaanotolla nähneeni muutamia selkeitä raskausgingiviittipotilaita. Ikenet vuotavat todella herkästi, ja potilas on tästä tietenkin hyvin huolissaan. Hammaskivi saattaa olla tummaa, lähes mustaa ja tiukasti kiinni. Onneksi pystyn rauhoittamaan potilasta kertomalla taudin luonteesta. Raskauden päätyttyä tilanne on normalisoitunut melko nopeasti.
Tärkeintä ientulehduksen hoidossa on omahoito kotona. Hammaslääkäri mittaa ientaskut, kartoittaa plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrää. Hammashoidossa käyminen on turvallista toisessa raskauskolmanneksessa. Alkuraskaudessa pahoinvointi saattaa estää suuhun kajoamisen. Alkuraskaudessa sikiön kehitys on herkimmillään. Raskauden loppupuolella saattaa olla haastava maata pidempiä aikoja hoitotuolissa johtuen supiinioireyhtymästä.
Röntgenkuvien ottaminen, puuduttaminen, hammaskiven poistaminen ja yksittäisen hampaan poistaminen on turvallista toisessa kolmanneksessa. Raskauden loppupuolella vältetään felypressiiniä sisältävää puudutetta (®Citanest, muistuttaa kohtua stimuloivaa oktapressiiniä), koska loppuraskaudessa on aina pieni riski ennenaikaiselle synnytykselle.
Puhdistuksen lisänä voidaan käyttää kuuriluonteisesti hammaslääkärin ohjeen mukaisesti klooriheksidiinipurskutteita. Särkylääkkeistä parasetamoli on turvallisin. Antibiooteista tetrasykliiniä ja metronidatsolia tulisi välttää, mutta esim. penisilliini on turvallinen.
Synnytyksen jälkeen ikenien tulehdus vähenee merkittävästi kolmen kuukauden ajan hormonitasojen tasaantuessa. Imetyksen päätyttyä hormoneiden vaikutus on sama kuin ennen raskautta. On tärkeää, että ikenien vuotoa ja ientaskuja kontrolloidaan, jotta potilaalle ei kehity kiinnityskudoskatoa ja parodontiittia.
Parodontiitin vaikutus raskauteen
Parodontiittia esiintyy myös raskaanaolevilla (tutkimuksissa suurta vaihtelua 0-60% välillä). Terveys 2000-tutkimuksen mukaan syventyneen 4 mm:n ientaskun esiintyvyys 30-34-vuotiailla suomalaisilla naisilla on 40%.
Tutkimuksissa on löydetty yhteys hoitamattoman parodontiititin ja ennenaikaisen synnytyksen, sekä pienipainoisuuden välillä. Jo neuvolassa tutkitaan synnytys-ja virstatietulehduksia, sillä niillä tiedetään olevan yhteys vauvan pieneen syntymäpainoon.
Parodontiitin bakteerit vaikuttavat kahdella mekanismilla. Toisaalta suun patogeenit pääsevät mm. ientaskun kautta verenkiertoon. Nykyään tiedetään, että kohtu ei ole steriili ympäristö, vaan bakteereilla on pääsy myös sikiöpussiin ja istukan kautta sikiöön. Toisaalta tulehduksen välittäjäaineina toimii bakteerien tuottama endotoksiini (lipopolysakkaridi) ja äidin kehon tuottamat tulehduksen välittäjäaineet (PGE2, TNF-alfa ja interleukiini 1-beta). Tämän lisäksi raskaus heikentää äidin vastustuskykyä tulehduksille.
Parodontiitin hoito ei vähennä merkittävästi näiden komplikaatioiden riskiä, joten tärkeintä olisi hoitaa parodontiittia jo raskautta suunnitellessa. Parodontiitin hoito raskauden aikana on turvallista toisessa kolmanneksessa ja parantaa suun terveyttä. Akuutit suun tulehdukset, kuten parodontaalipaiseet, tulee hoitaa raskauden aikana.
Raskaustuumori
Harvinainen (alle 10%) ikenien alueen muutos raskauden aikana on pyogeeninen granulooma (tai raskausepulis). Se on helposti vuotava verisuonittunut liikakasvu, johon liittyy aina ensin ientulehdus. Näin ollen plakki ja hammaskivi lisäävät riskiä raskaustuumorille. Näitä esiintyy enemmän yläleuassa, hammasväleissä ja hampaan ulkopinnalla. Itse en muista koskaan törmänneeni tällaiseen.
Niiden hoito tehdään vasta raskauden jälkeen, jos on tarvetta, ja on useimmiten leikkaushoitoa. Raskauden aikana on tärkeää tämänkin alueen puhtaana pitäminen.
Ikenet heijastelevat kehon muutoksia raskauden aikana. Ikenien verenvuoto saattaa pelästyttää, ja tieto tulehdusten vaikutuksesta sikiöön voi innostaa huolehtimaan paremmin terveydestään. On tärkeää, että käy säännöllisesti hammaslääkärin tutkimuksessa ja mielellään jo raskautta suunnitellessa.
Suun hoitaminen raskauden aikana kannattaa ja pienentää riskiä myöhemmille suun ongelmille. Suun hoitaminen parantaa elämänlaatua. Asenteet siirtyvät lapsille. Lisäksi tiedetään, miten helposti äidiltä ja isältä siirtyy suun mikrobeja pienen lapsen suuhun. Eräät parodontaalipatogeenit voivat ottaa kasvualustakseen jopa hampaattoman vastasyntyneen suun. Ksylitolin käyttö jo raskauden aikana vähentää riskiä siirtää reikiintymistä aiheuttavia bakteereita lapselle.
Valtioneuvon asetuksen mukaisesti ensimmäistä lastaan odottavalle kuuluu suun terveydentilan arvio.
Päivitettyä tietoa, sekä ohjeistuksia potilaalle ja hoitohenkilökunnalle löytyy EFP:n, eli euroopan parodontologian jaoston sivulta:
Lähteitä:
https://www.efp.org/publications/projects/oralhealthandpregnancy/reports/womens-oral-health.pdf
Newmans and Carranzas Clinical Periodontology, 13th edition
Terveys 2000: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf